Valmis

Romaani on valmis. Ei enää muutoksia, ei myöhäisillan korjailuja, ei uudelleen kirjoittamisia. Valmis. Tehdessäni viimeisiä hiomisia olin läsnä kirjan maailmassa vielä viimeistä kertaa, ja se kosketti syvästi. Valmis, valmis, valmis. Tulen kantamaan kokemusta koko elämäni, ellen sitten dementoidu ja ala karkailla omaisten jatkuvaksi suureksi harmiksi.

Juhlinko? Nostelinko viinilaseja? Poltinko joukon arvorakennuksia? En, mutta kävin sentään viikonloppuna Norjassa kiittämässä erästä inspiraation lähdettä henkilökohtaisesti. Osuvaa, että romaani valmistui juuri päivää ennen matkaa.

Mitä sitten seuraavaksi? Kyhään saatekirjeen kustantamoja ajatellen ja odottelen muutaman erinäisen kuukauden vastauksia. En aio seistä tumput suorina sitä aikaa, vaan minulla on jo uusia idea mielessä, jonka eteen olen tehnyt hiljaista tutkimustyötä. Uusi vuosi näyttää kaikin puolin myrskyisältä, mutta mikäs sitä on hytin ikkunasta katsellessa. Varsinkin kun kaikki pysyy paikallaan.